Ruskan kukkia isälle
Isäinpäivä
viikonloppuna ajatukseni kulkee menneesseen nyt kun oma isäni nukkui
pois tänä syksynä ja nyt on ensimmäinen isäinpäivä niin ettei isä
ole läsnä.
Vuosien varrella sain monasti tukea ja neuvoja
isältäni. Kun aloitin perennapuutarhani 25 vuotta sitten
isästä oli suuri apu. Olihan hän itse kasvanut puutarhalla ja tiesi
monet asiat sitä kautta.
Vielä viime kesänäkin isä muisteli
minulle miten asioita tehtiin puutarhalla vaarin aikana ja myös miten
niitä tehtiin täällä eräällä Karijokisella puutarhalla silloin kun
asetuimme tänne äidin synnyinsijoille
Kun aloittelin perennapuutarhurin uraani omassa taimistossani, isä kirjoitti minulle alla olevan runon. Runo on aarteeni ja olihan minä tosi onnessani :) Olen vieläkin kun voin tehdä rakastamaani työtä..
Puutarhuri planttuja kastelee
ja kukkatarhassa astelee.
On hällä villaa yllä,
kai tarkenee hän kyllä.
On onnessaan, on onnessaan
tuo tyttönen keskellä kukkivan perennamaan
Isä oman isänsä kanssa kanssa isovanhempieni kasvihuoneella.
Taitaa olla joulun aikaa kun on hyasintteja kasvamassa.
Isän synnyinkoto Petsamossa.
Ennen sotia isovanhempani pitivät siellä kauppapuutarhaa.
Valikoima oli laaja; vihanneksista taimistokasveihin
ja myös leikko-ja ruukkukukkia kasvatettiin.
Minullakin on omalla tarhallani joitakin kasveja isoisäni perua :)
Isoisäni Yrjö Ahola, joka oli paitsi puutarhuri myös taiteilija.
Tässä kuvassa vaari nuorena miehenä kurkkuhuoneessa.
Isäni Unto Ahola teki elämäntyönsä taiteilijana.
Hän oli aina kiinnostunut myös kasveista ja muutoinkin luonnosta.
Suurin osa isän maalamista tauluista onkin maisemakuvia.
Isän lempipaikka mökillä pohjoisessa taisi olla kota.
Siellä hän usein savusti järven antimia herkuteltavaksi.
Kota on itsellenikin mieluisa paikka.
Siellä nuotiolla pienet murheet unhoittuu..
Hyvää Isäinpäivä viikonloppua!