Lapsuuden valokuvia haaste

Kaunis kiitos Pelaguulle Kaaos Kukkaruukussa -blogiin kivasta haasteesta!

Haasteen tarkoituksena on lapsuutta muistelemalla kertoa hieman itsestään lukijoille.

"Moni meistä bloggaa anonyyminä, eikä halua laittaa esim omaa kuvaa sivulleen. Olisi kuitenkin mukava nähdä minkä näköistä porukkaa me olemme. Esittele itsesi yhdellä tai useammalla lapsuuden kuvallasi. Harvalla on lapsuuskuvia tiedostoissaan, mutta vanhan valokuvan saa helposti sähköisesti julkaistavaan muotoon ottamalla siitä kuvan digikameralla. Nyt selaamaan valokuva-albumeita! Laita haaste kiertämään jakamalla saamasi haaste kahdelle tai useammalle bloggaajalle."

Tähän haasteeseen oli tosi kiva tarttua. Mitä kaikkea tulikaan mieleen kun katselin lapsuuden kuvia. Tein aika hauskan havainnon, minua oli monesti kuvattu kukkien kanssa :) Muistan itsekin että kukat veti minua puoleensa jo lapsena, joten jaan muutaman kukkaisen lapsuuskuvan kanssanne.

Tässä keväisessä kuvassa kurkin kuvan ottajaa isosiskon viekussa. Taidan leikkiä kuurupiiloa kuvan ottajan kanssa, joka todennäköisesti oli isäni.Olimme keräämässä valkovuokkoja äitienpäivän aikohin. Äidin kertoman mukaan olimme siskon kanssa kuin "paita ja peppu". Ikävä oli kova kun menetimme siskoni jo lapsena.

Sisko ja minä &  serkkupoika vaunuissa.

Olin viiden vanha kun perheeseemme syntyi poika. Kun äiti oli laitoksella vauvaa saamassa, minä pistin toimeksi ja maalasin "akvarellejä", jotka myin naapureille. Naapurit antoivat muutaman kolikon aina piirrustuksesta.Saamieni rahojen kanssa kipaisin kauppaan joka oli ihan kotimme lähellä. Laitoin rahat tiskille ja pyysin kauppiasta antamaan tutteja koko rahalla. En ollut kertonut vanhemmilleni suunnitelmasta, joten he olivat melko hämmästyneitä tuttikasasta, jonka ylpeänä isosiskona olin vauvalle ostanut. Isäni oli taidemaalari, joten nappasin ansainta idean kotoa. Taisi olla ainut kerta kun olen hankkinut rahaa tauluja myymällä :) Kasvattamiani kukkia sen sijaan on melkoinen määrä ilahduttamassa pihoissa ympäri Suomea.

Siskon kanssa kukkia keräämässä..
Äiti sitten niistä meille ihanaiset kukkaseppeleet teki <3

 

Lapsuuden kesiä vietimmme usein lapissa, sillä isäni suku on sieltä kotoisin. Rakkaus luontoon syntyi varmaan monilla retkillä pitkin tuntureita ja myös ihan kotoisissa maisemissa Karijoella. 

Karijoella äidin lapsuuden maisemissa.

Aika hauska tapaus oli viime viikonloppuna kun veljenpoikani pikkuinen tytär oli meillä. Hän löysi kuinkas ollakkaan kukan siemeniä. Kun sitten kerroin että kasvatan niistä kukkia. oli lapsen ilme aivan haltioitunut ja hädin tuskin kuulin hentoa henkäystä "kukkia". 

Hän näki asiassa suuren taiain. Ja onhan siinä taikaa..

Se taika vetää minua puoleensa vieläkin <3

Kukkia ojentaa kolme-vuotias Heidi-Maaria

Ps. perennavalikoima on päivitetty nettikauppaani 

www.perennat.fi

Lähetän haasteen Suvikumpuun Marjalle

ja Päärynäpuun varjoon Eijalle

Kohta kaikki ihanuudet kukkivat pihalla <3

( esikko on jo isolla nupulla lämpimällä seinustalla)